5 tekijää, jotka vaikuttavat jaksamiseen ja terveyteen

Omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa monella tapaa. Oli kyse sitten riittävästä unesta, aktiivisesta elämäntyylistä tai tasaisena pysyvästä verensokerista, pienet arjen valinnat voivat saada aikaan suuria muutoksia, joilla on valtava merkitys omaan terveyteesi pitkällä tähtäimellä. Tässä Synsamin kumppanin Puhdin vieraskynässä käydään läpi 5 tekijää, jotka vaikuttavat omaan jaksamiseen ja terveyteen – ota askel kohti parempaa hyvinvointia jo tänään!

1. Verensokeri

Verensokerin heittely johtuu usein epäsäännöllisestä ruokarytmistä. Kiireisessä arjessa aamiainen saatetaan jättää kokonaan syömättä, lounas venyy pitkälle iltapäivään ja välipalat loistavat poissaolollaan. Illalla saatetaan tarttua väsyneenä ja nälkäisenä rasvaiseen, suolaiseen tai sokeripitoiseen ateriaan ja herkuttelu ottaa helposti vallan. Tuloksena on heittelehtivä, ylös alas sahaava verensokeri. Sekä liian alhainen, että liian korkea verensokeri ovat haitallisia terveydelle. Liian alhaista verensokeria ilmenee diabeteksen lisäksi silloin, kun syömisestä on kulunut liian kauan aikaa. Koska aivot toimivat glukoosin voimalla, ei verensokerin laskiessa olo ole välttämättä aivan skarpeimmasta päästä.

Korkean verensokerin yleisin aiheuttaja on diabetes, mutta myös tyhjään vatsaan nautittu suuri tai paljon nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja (esim. vaalea pasta tai leipä, sokeri) sisältävä ateria voi nostaa verensokerin hetkellisesti pilviin. Verensokeria mitataan muun muassa paastoglukoosin ja pitkäaikaisen sokerin mittauksilla.

Jotta verensokeri pysyisi tasaisena, kannattaa noudattaa sopivia ruokailuvälejä ja kiinnittää huomiota hiilihydraattien laatuun erityisesti kuitujen osalta. Yleinen suositus on syödä useita pieniä aterioita päivän mittaan. Terveellinen ruokavalio, johon kuuluvat hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, täysjyvä, riittävä määrä proteiinia ja hyviä rasvoja, auttaa pitämään verensokerin tasaisena läpi päivän. Tasaisena pysyvä verensokeri auttaa jaksamaan ja voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin, välttämään epäterveellisiä mielitekoja ja tukemaan painonhallintaa. Tasaisen verensokerin ansioista virtaa riittää helpommin myös liikkumiseen.

2. Näkö

Työergonomiasta puhutaan paljon, mutta myös huono näkö rasittaa silmiä ja vetää kehoa helposti huonoihin asentoihin. Esimerkiksi tietokoneen näyttöä tihrustaessa pää työntyy usein huomaamatta eteenpäin aiheuttaen jännitteitä ja kipuja niska- ja hartiaseudulle. Myös päänsärkyä voi esiintyä.

Mikäli päätetyötä tehdessä tai palaverissa valkotaululle tuijottaessaan huomaa, että oma näkö ei ole ennallaan, kannattaa käydä näöntarkastuksessa. Näön tarkastaminen ja tarvittaessa silmälasien hankkiminen voi parantaa huomattavasti työn sujuvuutta ja erityisesti työasennoista johtuvia jäykkyyksiä sekä kiputiloja.

Yksi yleinen syy silmälasien (lukulasit) hankkimiseen on ikänäkö, joka ilmaantuu yleensä 40–45 ikävuoden paikkeilla. Ikänäkö tarkoittaa lähinäön heikkenemistä eli erityisesti pienen, lähellä olevan tekstin kuten tuote-etikettien lukemisen vaikeutumista. Ensimmäinen oire ikänäöstä on usein silmien väsymisen tunne, ja joskus myös päänsärky. Myös esimerkiksi diabetes voi aiheuttaa lähinäön heikkenemistä.

3. Liikunta

Esimerkiksi ruuhkavuosissa tai muuten kiireisessä arjessa liikunta jää usein vähiin tai jopa olemattomiin. Kuitenkin juuri liikunta auttaisi jaksamaan arjen pyörteissä paremmin. Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Liikunnasta saatavat hyvän olon endorfiinit kantavat pitkälle; olo on energinen ja sitä kautta terveellisten ruokavalintojen tekeminenkin helpottuu. Liikunta auttaakin monella tapaa myös painonhallinnassa.

Moni perustelee liikkumattomuuttaan ajan puutteella. On totta, että aina aikaa ei toki ole, mutta usein aikaa liikkumiseen kuitenkin löytyy – se vaatii vain huolellista suunnittelua etukäteen. Treenit tai viikottainen kävelylenkki kannattaakin merkitä jo hyvissä ajoin kalenteriin. Vielä parempi idea on sopia liikuntatreffit kaverin kanssa, jolloin peruuttaminen on suuremman kynnyksen takana. Alkuun 1–2 liikuntakertaa viikossa on aivan riittävä määrä. Myös hyötyliikuntaa kannattaa ujuttaa arkeen aina kun mahdollista.

4. Tauot ja palautuminen

Suurin osa palautumisesta tapahtuu unen aikana. Unen tarve on yksilöllistä, mutta keskimäärin tarvitsemme 8 tuntia laadukasta unta joka yö. Jatkuva heräily tai muuten huonolaatuinen uni ei auta palautumaan. Uni ja nukkuminen määrittävän usein sen, kuinka päivällä jaksaa ja kuinka hyvin esimerkiksi suoriutuu urheilusuorituksista. Unen tarve kasvaa sitä enemmän, mitä liikkuu. Omaa unta pystyy parantamaan itse monin eri keinoin. Arjen säännölliset rutiinit ja säännöllisyys unen rytmissä ovat avainasemassa hyvän unen tavoittelussa.

Vaikka suurin osa palautumisesta tapahtuu yön aikana, on päivään hyvä sisällyttää myös palauttavia taukoja, hetkiä, jolloin työn ja muiden askareiden kuormittavuuteen saadaan taukoa. Pienet tauot päivän aikana ja hermoston rauhoittaminen tukevat rauhallista yöunta, sillä liiallinen kiireen ja stressin tunne päivän aikana heijastuu monesti myös iltaan sekä yöhön. Myös silmät tarvitsevat välillä taukoa näyttöpäätteen tuijottamisesta.

5. Digitaalinen hyvinvointi

TV ja älypuhelin ovat tämän päivän aikasyöppöjä ja moni meistä käyttää huomaamattaan pitkiäkin aikoja puhelimella esimerkiksi uutisia tai sosiaalista mediaa selaillen. Ruutuaikaa kertyy pelkästään puhelimella helposti useampi tunti päivässä. Jos tuntuu siltä, ettei esimerkiksi liikuntaan ole aikaa, kannattaa kokeilla seurata viikon ajan omaa ruutuaikaa puhelimella. Yllättikö määrä? Voisiko osan tuosta ajasta käyttää liikuntaan tai johonkin muuhun itselle tärkeään?

Älylaitteiden runsaalla käytöllä on vaikutusta niin henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. Näytön tuijottaminen erityisesti ennen nukkumaan menoa voi häiritä unta ja vaikeuttaa nukahtamista. Laitteesta hohkaava sininen valo voi aiheuttaa silmien väsymistä, päänsärkyä ja vaikuttaa elimistön melatoniinin tuotantoon pidempiaikaisen käytön jälkeen.

Aivoja kannattaakin aktivoida digilaitteiden sijaan mieluummin fyysisellä tekemisellä. Erityisesti etäpäivinä tulee harvoin liikuttua tietokoneelta jääkaappia kauemmas. Liikunta, kuten kävelylenkki tai taukojumppa keskellä työpäivää aktivoi ihanasti aivoja ja auttaa jaksamaan paremmin.

Puhti-laboratoriotesteillä selvität oman terveyden mittareita helposti ja nopeasti – ilman lääkärin lähetettä!

Synsamin kumppani Puhti on palvelu oman terveyden mittaamiseen ja edistämiseen. Puhti-testit antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Opit myös, miten eri arvoihin voi vaikuttaa elintavoilla.

Synsamin asiakkaana saat 15 % edun Puhdin labrapaketeista koodilla SYNSAM15

Tilaa testipaketti helposti osoitteesta www.puhti.fi, ilman lääkärin lähetettä. Näytteenotto on mahdollista Mehiläisen laboratorioissa, useilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Tulokset saat yleensä jo seuraavana päivänä selkeälle tulosraportille.

Puhti-laboratoriopaketilla mittaat useita tärkeitä terveyteen liittyviä arvoja. 

Mukana on mm. verenkuva, verensokeri, kolesteroli, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.

Puhti-laboratoriopaketti auttaa sinua:

• tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja
• näkemään helposti, mitkä arvot ovat viitearvojen mukaisia ja mitä arvot tarkoittavat
• selvittämään, mitä tekijöitä muuttamalla, ja miten, saat lisää energiaa arkeen.

Testin jälkeen voit tilata erillisenä lisäpalveluna lääkärin etäkonsultaation Puhdin tulosraportilta, mikäli herää epäilys sairaudesta tai sinulla on oireita.

Vieraskynä: Puhti